Kesä oli ja meni. Oli muuten aika kiirusta! Viikonloppuja lukuunottamatta mulla oli palkkatöistä peräti kolme vapaapäivää: juhannusaatto ja kaksi yksittäistä vapaapäivää. "En minä valita, mutta kyrsiihän se" sanottiin Manitboississa aikoinaan. Ei sillä, työ oli (ja on!) mielenkiintoista ja työkaverit se kuuluisa kirsikka kakun päällä. Kesän viikonloput kuluivat aika tarkkaan karavaanaillessa (meillä oli kausipaikka läheisellä karavaanarialueella), joten akkujakin tuli latailtua. Valitettavasti tämän kaiken kiireen keskellä bloggailu vähän jäi... Anteeksi vain kaikille! Mut hei, eikös syksyisin perinteisesti ryhdistäydytä? Aloitetaan jumppia ja ties mitä "kesän grillaukset ja terdeilyt pois vyötäröltä"-kuureja. Eli nyt on siis hyvä aika aktivoitua taas bloggailun saralla. Toivottavasti ainakin... :D Meidän taaperomme oppi nimittäin kesän aikana tulemaan pinnasängystä pois. Ja ei, matkasängyssä ei pysytä yhtään sen paremmin. Äiskän kirjoitteluaika voi siis olla kortilla, mutta teen parhaani.
Syksyn saapuessa tulee arkeen mukaan lasten koulut ja harrastukset. Eli siis se ihana arki tuo mukanaan jonkinlaisen rytmin, säännöllisyyttä. Tekee ihan hyvää meille kaikille! Vielä kun keksis, miten järkkää syömisiin jotain "järkeä". Joka päivä ei jaksais ihan alusta saakka alottaa safkan vääntämistä, Toisaalta kukaan ei syö viikkotolkulla sitä samaa perunasoppaa. (No, meillä ei ruokaa juurikaan mene roskiin, koska jämät voi aina syöttää koirille ja kanoille.)
Mitä teillä syödään silloin kun ei millään keksis mitään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kun kävit. Mitä tykkäsit?