Miten syödä terveellisesti pienellä budjetilla?

Olin viikolla kuuntelemassa Varsinais-Suomen kuluttajat ry:n ja Kuluttajaliiton järjestämää luentoa aineesta miten syödä terveellisesti pienellä budjetilla. Tilaisuus oli mielenkiintoinen, vaikkei siellä nyt mitään pyörää keksittykään uudelleen tms yhtä järisyttävää. Tuttuja asioita.

Loimaan Lehti 15.9.2016.

Syöminen on jokapäiväinen "pakko" ja syömisen kustannukset ovat niitä pakollisia menoja, joista ei ihan rajattomasti pysty karsimaan. Silti suomalaisten ruokamenojen osuus kokonaiskulutuksesta on tipahtanut 1980-luvun 21 prosentista 2000-luvun 12 prosenttiin. Ei me silti syömisen määrää olla vähennetty, vaan ruuan hinta on tullut alaspäin ja toisaalta lämmitys- ja ruokamenojen jälkeen on jäänyt ns ylimääräistä rahaa käytettäväksi kännyköihin ja ties mihin muihin hilavitkuttimiin. Silti on perheitä, joissa vielä tänäkin päivänä mietitään, että annetaanko lasten harrastaa vai ostetaanko sillä(kin) rahalla ruokaa. Kaikilla ei ole laittaa edes sitä kymppiä päivässä koko perheen ruokiin.

Ruokamenoissa pystyy säästämään pitkän pennin jo sillä, että miettii, mitä syö. Onko mitään järkeä ostaa tammikuussa toiselta puolen maapalloa raijattuja mansikoita? Tarvitaanko me tammikuussa edes kasvihuoneissa kasvatettuja tomaatteja? Meillä on silloin juurekset! Hedelmät ja vihannekset ovat edullisimmillaan silloin, kun niiden on niiden satokausi on parhaimmillaan. Toisaalta niiden laatukin on silloin parempi. (Niin no, ei ne lentotomaatit ole kovin hyviä edes silloin kun niiden satokausi on...) Eikä ne pakastevihannekset ole ollenkaan huono vaihtoehto. (Tsekkaa satokausikalenteri!)

Kannattaa pitää myös heräteostoista päiväkirjaa. Silloin lävähtää silmille karu totuus siitä, miten paljon niihin herkkuihin ja muuhun "ylimääräiseen" menee rahaa.  En tarkoita, että herkuista pitäisi pidättäytyä täysin. Täytyy vaan miettiä, että mitä syö ja miten usein. Se herkku maistuu ihan oikeasti paljon paremmalle kun sitä syö harvoin! Jokapäiväinen suklaalevy lakkaa olemasta herkku. (Toisaalta on tunnettua, että sokeri myös koukuttaa miltei yhtä tehokkaasti kuin tupakka. Mutta se on sitten ihan toinen juttu se!)

Ruokamenoissa pystyy säästämään myös lisäämällä kasvisten määrää lautasella. Punaista lihaa pitäisi tutkimusten mukaan syödä korkeintaan 500 grammaa viikossa (nykyisin suomalaiset syövät keskimäärin 750 grammaa viikossa). Punaisen lihan tilalla voi syödä kalaa (muutakin kalaa on kuin lohi...) ja/tai kanaa ja välillä voi pitää myös kasvisruokapäiviä. Tai sinne soosiin voi jauhelihan kaveriksi heittää papuja tai vaikka pieniä niitä pakastevihanneksiä.

Yksi erityisen suositeltava säästämistapa on ruokien suunnitteleminen. Toiset tekevät ruokalistan jopa kuukaudeksi eteenpäin, toiset miettivät vain seuraavan päivän syömisiin asti. Molemmissa konsteissa on puolesa. Kun miettii pitkälle eteenpäin, voi miettiä että tämän päivän keitetyt perunat jatkojalostetaan huomenna paistinperunoina. Toisaalta kun käy kaupassa usein, pystyy paremmin hyödyntämään kauppojen "punalappuisia" tarjoustuotteita. (Siis niitä, joissa on päiväys tulossa vastaan). Tarjoushaukkana liihottelussa täytyy kuitenkin pitää järki päässä. Edullisinkin ostos tulee kalliiksi, jos se päätyy roskiin. On siis hyvä edes yrittää pysyä ostoslistassa. (Palaan tuohon ruokalista-asiaan vielä myöhemmin...)

Hävikin hallinta on tosi tärkeä keino säästää ruokamenoissa. Suomalaiset heittävät ruokaa roskiin kesimäärin 24 kiloa vuodessa per asukas. Suurin syy hävikkiin on ollut se, että ruokaa on tehty liikaa. Mikä sitten on liikaa? Samaa ruokaa voi hyvin lämmittää seuraavana päivänä, kun vaan muistaa säilyttää ruuan asianmukaisesti. (Talvella voi kattilan nostaa yöksi vaikka parvekkeelle. Laittaa vaikka kannelliseen muovilaatikkoon, niin ei juhli lentävät tai pitkähäntäiset ruokavieraat) Tai laittaa reilusti osan siitä ylijääneestä ruuasta pakkaseen, sopivina kerta-annoksina. Toisaalta sitä jämää pystyy myös jalostamaan. Munakkaaseen saa upotettua nahistuneet paprikat tai kuivuvat juustonkannikat. Netistä löytyy näppärä sivusto Saa syödä! (www.saasyoda.fi) jossa pystyy etsimään reseptejä just niiden SUN jääkaapista löytyvien jämien hyödyntämiseen. Ja se kaurapuuron jalostaminen sämpylätaikinaksi on jo klassikko, mutta aina yhtä toimiva.

On myös hyvä kerrata, mitä ne ruokapakettien päiväysmerkinnät tarkoittavatkaan. Viimeinen käyttöpäivä löytyy helposti pilaantuvista tuoretuotteista: broilerista, lihasta, kalasta. Se päiväys on ehdoton. Viimeisen käyttöpäivän jälkeen tuotetta ei tulisi käyttää ollenkaan. Viimeisenä käyttöpäivänä tuotteen voi kuitenkin kypsentää ja pakastaa. (Luonnollisesti viimeinen käyttöpäivä -merkintä koskee vain tuotetta, joka on säilytetty oikein, pakkaukseen merkityissä olosuhteissa!) Parasta ennen -päivä taas tarkoittaa päivämäärää, johon asti valmistaja takaa tuotteen säilyvyyden (taas niissä pakkausmerkinnöissä mainituissa olosuhteissa) Parasta ennen -mekitty tuote on kuitenkin usein ihan käyttökelpoinen päiväyksen jälkeenkin. Tuote pitää vaan tarkistaa aistinvaraisesti (katso näkyykö ylimääräistä, onko tuoksu oikea, maistuuko "eltaantuneelle"). Toisaalta on hyvä muistaa, että kaikki pöpöt eivät näy silmille. Esim. hillopurkin pinnalla näkyvä home tarkoittaa sitä, että myös siinä lopussa hillossa on homeitiöitä ja voi olla myös homemyrkkyjä. Ja useimmiten se päiväysmerkintä koskee vain avaamatonta myyntipakkausta. Harvassa on ne tuotteet, jotka säilyvät avatussa paketissa siihen päivämäärään asti...

Ja itse tekemällä säästää myös paljon. Mutta tämänhän me jo tiesimmekin?

Täyteläinen tomaatti-jauhelihakeitto

Ollaan me syöty kesällä muutakin kuin grillimakkaraa. Kesällä meidän lemppariksi muodostui Kokkikartanon täytäläistä tomaatti-jauhelihakeittoa mukaileva "luomus". Keitto on nopea tehdä, se on maistuvaa ja pitää nälän poissa pitkään. Maistuu kuulemma myös kylmänä, sikäli kun sitä sattuu jäämään... (Ja hei, tää maistuu myös meidän "en tykkää"-neidille!)

Keittoon tarvitaan:

• Yksi sipuli (jos ei tykkää, tai jos ei vatsa kestä, voi jättää pois)
• Kaksi valkosipulin kynttä (taas, jos ei tykkää, voi jättää pois)
• Puolikas tuore chili (Jos ei tykkää, voi jättää pois -yllättikö?)
• 1/2 dl oliiviöljyä
• 200 g -400g jauhelihaa (nautaa, sikanautaa, pelkkää possua...)
• 2 rkl tomaattipyrettä (toistan itseäni, mutta voi jättää pois...)
• tölkki tomaattimurskaa (n 400g siis)
• vettä (tarpeen mukaan)
• mausteita maun mukaan (mustapippuria, kanelia, paprikaa, jeeraa, suolaa...)
• 1 rkl maissitärkkelystä (ei oo pakko laittaa, jos haluaa vähän "löysempää" soppaa)
• tölkki mustapapuja (liotettuna ja keittynä) -muutkin pavut käy, meillä on yleensä ollut ruskeita papuja
• maissin jyviä -meillä on yleensä laitettu se isompi tölkillinen Rainbown maissia

Sipulit ja chili hienonnetaan ja kuullotetaan öljyssä. Lisätään jauheliha ja kypsennetään sekoitellen, kunnes jauheliha on kypsää ja murumaista. Lisätään tomaattipyree ja kypsennetään muutama minuutti. Lisätään tomaattimurska (huuhdo tölkki vedellä ja kaada joukkoon). Mausta ja hauduta miedolla lämmöllä varttin verran.

Lisätään maissitärkkelys pieneen vesitilkkaan sekoitettuna. (Tosiaan, ei ole pakko suurustaa). Lisätään pavut ja maissinjyvät. Kuumennetaan ja tarkistetaan maku.

Lisukkeena voi tarjota vaikka tuorejuustoa tai smetanaa. Menee kyllä ihan "paljaaltaankin". 

Meillä tosiaan keiton runko on jauhelihaa (yleensä 400g), tölkki tomaattimurskaa (vettä sen verran, että lopputulos on lusikoitavaa keittoa eikä perunoiden kanssa syötävää pataa...), tölkki papuja ja tölkki maissia. Sipulia laitan, jos meillä sattuu olemaan. Kesällä laitoin nippusipuleita varsineen. (Oma vatsani ei oikein kestä sipulia, niin en sitä paljoa käytä) Valkosipulia en laita oikein koskaan, chiliä tosi-tosi-tosi harvoin. Tomaattipyrettä laitan jos sitä kaapissa on, mutta vartavasten en lähde ostamaan. Ja mausteena on usein pelkkää suolaa. Hyvin kelpaa niinkin.

Elämää kesän jälkeen...

Kesä oli ja meni. Oli muuten aika kiirusta! Viikonloppuja lukuunottamatta mulla oli palkkatöistä peräti kolme vapaapäivää: juhannusaatto ja kaksi yksittäistä vapaapäivää. "En minä valita, mutta kyrsiihän se" sanottiin Manitboississa aikoinaan. Ei sillä, työ oli (ja on!) mielenkiintoista ja työkaverit se kuuluisa kirsikka kakun päällä. Kesän viikonloput kuluivat aika tarkkaan karavaanaillessa (meillä oli kausipaikka läheisellä karavaanarialueella), joten akkujakin tuli latailtua. Valitettavasti tämän kaiken kiireen keskellä bloggailu vähän jäi... Anteeksi vain kaikille! Mut hei, eikös syksyisin perinteisesti ryhdistäydytä? Aloitetaan jumppia ja ties mitä "kesän grillaukset ja terdeilyt pois vyötäröltä"-kuureja. Eli nyt on siis hyvä aika aktivoitua taas bloggailun saralla. Toivottavasti ainakin... :D Meidän taaperomme oppi nimittäin kesän aikana tulemaan pinnasängystä pois. Ja ei, matkasängyssä ei pysytä yhtään sen paremmin. Äiskän kirjoitteluaika voi siis olla kortilla, mutta teen parhaani.

Syksyn saapuessa tulee arkeen mukaan lasten koulut ja harrastukset. Eli siis se ihana arki tuo mukanaan jonkinlaisen rytmin, säännöllisyyttä. Tekee ihan hyvää meille kaikille! Vielä kun keksis, miten järkkää syömisiin jotain "järkeä". Joka päivä ei jaksais ihan alusta saakka alottaa safkan vääntämistä, Toisaalta kukaan ei syö viikkotolkulla sitä samaa perunasoppaa. (No, meillä ei ruokaa juurikaan mene roskiin, koska jämät voi aina syöttää koirille ja kanoille.)

Mitä teillä syödään silloin kun ei millään keksis mitään?

Tuorepuuro kookostwistillä

Puuro miehen tiellä pitää, tiesi jo vanha kansa. Aina ei kuitenkaan viitsisi keitellä puuroa -eikä joka aamu ole sellaiseen edes aikaa. Pienellä ennakoinnilla tuorepuuro pelastaa aamun -tai tuorepuurosta saa näpsästi töihin eväät.

Itse tein tuorepuuron tällä kertaa omatekemään kookosjogurttiin.

Tuorepuuroon tarvitaan

n 2 dl jogurttia -itse tykkään käyttää maustamatonta jogurttia, mutta ihan maun mukaan voi valita
1 dl hiutaleita (kaurahiutaleita, neljääviljaa, tattaria... Oman vatsan mukaan)
n 1 rkl leseitä tai 1/2 rkl pellavarouhetta
Hedelmiä/marjoja/marjajauheita... (oman maun mukaan voi laittaa myös hunajaa)

Mittaa kuivat aineet ja jogurtti vaikka pakasterasiaan ja sekoita. Nosta rasia jääkaappiin ja anna tekeytyä. Lisää joukkoon hedelmät ja nauti.

TSI-kookosjogurtti

Kaikkea pitää kokeilla, eiks niin? Kahden keittiön väkeä -blogista löysin ohjeen itse tehtyyn kookosjogurttiin. Ohje ei ole vaikea, tykkään kookoksen mausta, joten... Ei tästä huonoa tulla voi, eihän? (Joko tän syön minä itse, tai sitten tästä tulee kanoille hyvä välipala... :D )

Kookosjogurtti

250 ml kookosmaitoa (omasta kaupasta löysin vain 200, 400 ja 500 ml paketteja, joten tein tuplana)

2 kpl maitohappobakteerikapseleita (nimenomaan kapseleita joissa on jauhe sisällä)

Kaada kookosmaito puhtaaseen, kannelliseen purkkiin (katso, että purkki on kuiva...) Pura maitohappobakteerikapselit ja kaada jauhe maidon sekaan. Sekoita. Anna hapantua huoneenlämmössä 1-2 vrk. Voit välillä maistaa happamuutta ja tarkistaa koostumusta. Kun jogurtti on sopivaa, nosta purkki pariksi tunniksi jääkaappiin. Säilytä jääkaapissa. Jogurtin kaverina voi nauttia itselle sopivaa mysliä, marjoja, marjajauheita, pellavansiemenrouhetta... Päätä ite!

Kannattaa huomata, että parin tunnin jääkaappi-vaihe on oleellinen jogurtin valmistuksen kannalta.

Oman jogurttini laitoin eilen illalla tulemaan. Palaan raportoimaan tilannetta, kunhan jogurtti on valmista...

Jogurttiraporttia...

Jogurttini oli huoneenlämmössä maanantai-illasta keskiviikkoiltaan. Jogurtin pintaan alkoi muodostua pieni "hyhmä". Nostin jogurtin jääkaappin odottamaan. Itse asiassa jogurtti sai olla aika kauan jääkaapissa, tänään perjantaina tein siitä ja kaurahiutaleista itselleni töihin evääksi tuorepuuron (siitä seuraavassa postauksessa lisää...) Jogurtti on sellaista... Juotavan jogurtin paksuista. Eli paksumpaa kuin maito, mutta ei mitään lusikoitavaa samettijogurttia. Minun makuuni olisi saanut olla paksumpaa, mutta ainakaan tuorepuurossa vetelyys ei haittaa mitään. Ja hyvältähän se maistui! Teen ehdottomasti tätä toistekin. Seuraavalla kerralla annan varmaan jogurtin seistä pöydällä vielä vähän pidempään, josko siitä sitten saisi paksumpaa...

***

Muoks 11.5.2016

Sain vinkin, että kookosmaito olisi hyvä pitää jääkaapissa muutaman tunnin ajan ennen kuin tekee jogurttia. (Ja ottaa vain sen paksun osan + ohentaa sopivaksi sillä "lirulla")

Simaa

Vappuun on viikko aikaa. Vielä ehtii laittaa siman tulemaan!

Yhdistelin ohjeessa sekä DanSukkerin fariinisokeripaketista löytyvää ohjetta, että myös tapaa jolla äiti aina siman tekee. (Ja kuten tiedämme, äidin tekemä on aina se maistuvin!)

Sima -ämpärillinen

500 g fariinisokeria

500 g taloussokeria (tai jos haluat tummempaa simaa, laita fariinisokeria)

6 sitruunaa (3-4 riittää jos et halua niin sitruunaista makua)

8  litraa vettä

1/2 tl kuivahiivaa

Pese sitruunat huolellisesti lämpimällä vedellä (luomu-sitruunat on ihan hyvä vaihtoehto -mutta pese nekin silti). Mittaa ämpäriin sokerit. Kuori sitruunat perunankuorimaveitsellä, siis se keltainen osa, ämpäriin. (Älä kuori valkoista osaa mukaan, se on kitkerää) Kuori valkoinen kuorikerros roskiin ja viipaloi sitruunat, lisää viipaleet ämpäriin. Kiehauta osa vedestä. (Vaikka vedenkeittimellä). Kaada kiehuva vesi sokereiden ja sitruunoiden päälle. Sekoittele kunnes sokerit sulaa. Lisää vuorotellen kiehuvaa ja kylmää vettä. Tarkoitus on, että sima jäähtyy samalla hieman kättä lämpimämmäksi (42 astetta on tarkka lämpötila...) Anna siman tarvittaessa jäähtyä hetki. Ripottele kuivahiiva pinnalle. (Pyöräytä sima sekaisin) Aseta ämpärin kansi kevyesti päälle ja anna siman käydä huoneenlämmössä seuraavaan päivään. 

Siivilöi sima. Voit joko pullottaa siman tai laittaa sen ämpäriin. Lisää pulloihin tai ämpäriin muutama rusina. Laita korkki/kansi kii ja anna siman käydä "valmiiksi". Huoneenlämmössä sima valmistuu noin kolmessa päivässä, viilessä n 5 päivässä/viikossa. Sima on valmsita, kun rusinat ovat nousseet pintaan.

Säilytä sima viileässä ja käytä n viikon kuluessa.

Kevään edetessä pääsee tekemään myös raparperisimaa. Raparperisimaa voi tehdä läpi kesän, se on oiva hellepäivän juoma.

Raparperisima

4 litraa vettä

12 dl raparperia viipaleina

500g sokeria (taloussokerilla raparperin oma väri näkyy simassa, fariinisokeri tuo tummempaa väriä)

1-2 sitruunaa

2/5 tl kuivahiivaa (=2 maustemittaa)

Huuhtele rapaprperit ja pese sitruunat. (Raparpereja ei tarvi kuoria, kuorista saa punaisempaa sävyä simaan) Pilko rarparperit. Kuori sitruunat perunankuorimaveitsellä (keltainen osa). Kuori sitruunoiden valkoinen kuorikerros roskiin ja viipaloi sitruunat. Lisää sokeri, raparperit, sitruunan kuoret ja viipaleet ämpäriin. Kuumenna osa vedestä ja kaada ämpäriin. Sekoita hetki, kunnes sokeri liukenee. Lisää vuorotellen kiehuvaa ja kylmää vettä. Tarkoitus on, että sima jäähtyy samalla haaleaksi/kädenlämpöiseksi. Ripottele kuivahiiva pinnalle. Nosta ämpärin kansi kevyesti päälle ja jätä sima huoneenlämpöön n vuorokaudeksi käymään. Siivilöi sima puhtaisiin pulloihin tai ämpäriin. Nosta sima viileään käymään. Raparperisima on valmista noin viikon kuluttua.

Ja kunhan herukkapensaiden lehdet puhkeavat, pääsee tekemään mustaherukanlehtisimaa (Louhisaaren simaa/ Louhisaaren juomaa/Marskin juomaa...) Toki, kesällä voi myös pakastaa mustaherukan lehtiä talvea varten.

Mustaherukanlehtisima

3/4 l tuoreita tai pakastettuja mustaherukan lehtiä

2 sitruunaa

5 dl sokeria

5 l vettä

2/5 tl kuivahiivaa

Huuhtele mustaherukanlehdet ja laita ämpäriin. Pese sitruunat huolellisesti. Kuori sitruunat perunankuorimaveitsellä (keltainen osa). Kuori valkoinen osa roskiin ja viipaloi sitruunat ämpäriin. Lisää sokeri. Kiehauta osa vedestä ja kaada ämpäriin. Sekoita hetki, kunnes sokeri liukenee. Lisää kylmä vesi. Tarkoitus on, että sima jäähtyy kädenlämpöiseksi/haaleaksi (42 astetta, kun käyttää kuivahiivaa) Ripottele pinnalle kuivahiiva. Anna siman käydä huoneenlämmössä seuraavaan päivään. Siivilöi ja pullota. Vie sima kylmään ja anna käydä noin viikon ajan.

Nopea porkkanasosekeitto

Pyöräytin äkkiä alkuviikon työevääksi porkkanasosekeittoa. Tämän helpommaksi ei enää voi mennä!

1 "pötkö" (500g) valmista porkkanasosetta
2 dl kermaa
n 100g sulatejuustoa

Lisää aineet kattilaan. Kiehauta ja sekoittele kunnes sulatejuusto sulaa. Tarkista maku ja lisää tarvittaessa suolaa ja vaikka chiliä, oman maun mukaan!

Tästä satsista sain kaksi annosta keittoa evääksi. Keiton päälle lisään lämmitysksen jälkeen vielä nokareen raejuustoa.

Osallistun tällä keitollani myös kotimaisia herkkuja ruokakaupasta -haasteeseen. Haasteessa on tarkoituksena kuvata niitä kotimaisia elintarvikkeita, joita käyttää. Viisi päivää ja joka päivä haastaa viisi kaveria mukaan.

Keitossa on siis Kasvisgallerian porkkanasosetta. En tiedä porkkanoiden alkuperää, Kasvisgalleria itse on kuopiolainen firma. Lisäksi keitossa on S-ryhmän Kotimaista-tuoteperheen kermaa ja sulatejuustoa. Kotimaista-tuoteperheen tuotteiden raaka-aineet on tuotettu ja tuotteet valmistettu aina Suomessa. Kaikilla tuoteperheen tuotteilla on myös kotimaisuudesta kertova Joutsenlippu- tai Sirkkalehti -merkki.

Haaste on minulle toisaalta helppo, koska meillä käytetään aina kotimaisia tuotteita, jos vaan mahdollista. Maito-, liha- ja kalatuotteiden ja -jalosteiden kohdalla olemme ehdottomia, kananmunat on pääasiassa omien kotitarvekanojen munimia, jauhojen ja leipomotuotteiden kohdalla "teemme parhaamme" (jauhot kotimaisista myllyistä, pullat ja tuore leipä aina Suomessa leivottua, gluteenittomien tuotteiden kohdalla pitää vähän joustaa...) Ulkomaiset tomaatit jää aina hyllyyn, joitain vihanneksia joutuu ostamaan ulkolaisina jos ei satu olemaan kotimaisia tarjolla (eikä voi ns järkevästi jättää pois tai korvata). Niin, ja banaanit ja appelsiinit ostetaan kotimaisina heti kun vaan tulevat markkinoille... Ainoa, missä haasteen kohdalla lipsun on kavereiden haastaminen: en haasta mukaan ketään -ja toisaalta haastan ihan kaikki: #nofarmsnofood

"Hotelliaamiainen"

Rauhallinen aamupala, pitkän kaavan mukaan. Mikäs sen mukavampaa? Meillä oli esikoisen kanssa tänään rauhallinen aamuhetki kaksistaan, kun isäntä ja pienemmät muksut olivat maailmalla. Tekaisin meille oikein "hotelliaamiaisen": skonsseja appelsiinimarmeladin kera, pekonia, nakkeja ja munakokkelia. Eikä pidä unohtaa appelsiinimehua!

Paistoin ensin skonssit (katso edellinen postaus). Kun uuni oli valmiiksi lämmin, levitin pekoniviipaleet pellille ja lykkäsin uuniin. Pari-kolme minuuttia/pellillinen riitti oikein hyvin. Lopuksi laitoin muutaman nakin pellille ja työnsin ne uuniin lämpenemään siksi aikaa kun munakokkeli olisi valmis

Maistuis varmaan sullekin? :D Kyytipoikana oli lasi appelsiinimehua.

Munakokkeli (4:lle)

6 munaa

3 dl maitoa tai kermaa

ripaus suolaa

voita paistamiseen

Riko munien rakenne kulhossa. Lisää maito ja suola. Sulata voi kattilassa tai pannulla miedolla lämmöllä. Kaada munaseos kattilaan (tai pannulle) ja kypsennä miedolla lämmöllä silloin tällöin sekoitellen n 2-3 minuuttia. Valmis munakokkeli on melko kiinteää.

Skonsseja

Wikipedia tietää kertoa, että skonssit ovat skotlantilaisperäisiä välipalaleipiä, jotka leivotaan yleensä vehnä-, ohra tai kaurajauhoihin. Kohotusaineena niissä käytetään yleensä leivinjauhetta. Brittiläiset skonssit voivat olla joko makeita tai suolaisia, yhdysvaltalaiset skonssit ovat suurempia, kuivempia ja makeampia. Skonsseihin voi käyttää erilaisia mausteita, juustoja, kuivattuja marjoja/hedelmiä...

Minulla oli tiedossa rauhallinen sunnuntaiaamu, joten päätin pyöräyttää "brunssille" skonsseja. En tiedä, minkä kategorian mukaisia näistä tuli... Luultavasti jotain brittiäisversioita...

Gluteenittomat skonssit

50 g voita
3,5 dl gluteenitonta jauhoa (käytin n 1,5 dl Semperin GrovMix, ja 2 dl FinMix)
1 tl leivinjauhetta
1,5 dl maitoa
2 rkl sokeria
ripaus suolaa
maitoa voiteluun

Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään ja nypi joukkoon pehmeä voi. Lisää maito, sokeri ja suola ja sekoita taikinaksi (itse lisäsin vielä puolisen desiä tattarijauhoja, kun taikina oli löysää -olinkohan mitannut jauhot väärin...). Kauli taikina jauhotetulla alustalla n 2 c paksuksi levyksi ja painele taikinasta esim. lasilla pyörylöitä. Siirrä pyörylät leivinpaperoidulle pellille ja voitele maidolla. Kypsennä 225 asteisessa uunissa n 12-15 minuuttia.

Itse tykkään oikoa aina kun vaan on mahdollista... Muotoilin taikinasta n "lasinsuun paksuisen" pötkylän ja leikkasin siitä parin sentin kiekkoja, jotka nostelin pellille. Aavistuksen taputtelin leikkauspintaa jauhotetuin sormin, voitelin maidolla ja kypsensin. Hyvin onnistui näinkin!

Parhaimmillaan skonssit ovat lämpiminä. Kaveriksi voi sipaista vaikkapa marmeladia.

Piimäkakkua

Ystäväni ja lampurikollegani laittoi Facebookiin kuvan piimäkakusta. Mikään ei kuulemma vedä vertoja juuri uunista tulleelle piimäkakulle. Paitsi lämmin piimäkakku ja kylmä maito... Ja niinhän siinä sitten kävi, että kauppalistaani ilmestyi "ihan itsestään" myös piimä... Paitsi että rusinoita en huomannut ostaa... No, mitä ei ole, sitä ei ole... Uunissa paistuu just nyt kaksi rusinatonta piimäkakkua. Ja mausteiden tilalla laitoin osan valmista piparkakkumausteseosta. :D Kakku on nopea ja helppo tehdä myös lasten kanssa. Kakku on automaattisesti munaton.

Piimäkakku

 (ohje yhteen kakkuun -itse tuplasin kaikki. Ja tein muutenkin "vähän sinne päin"...)

4,5 dl jauhoja (käytin Semperin Finmix-jauhoseosta, jos gluteeni ei tuota ongelmia, voit käyttää vehnäjauhoja)

1 dl sokeria

½ tl neilikkaa

1 tl inkivääriä

1 tl kardemummaa

2 tl kanelia

1,5 tl soodaa

1-2 dl rusinoita ("erinäisistä syistä" korvasin rusinat mantelirouheella... Määrää en mitannut, sellainen pieni pussillinen...)

1 dl siirappia

2 dl piimää (jos et käytä piimää muuten, korvaa vaikka kermaviilillä, tai jos maito on ongelma, kokeile Alpron maustamatonta "jogurttia")

1 prk (120g) smetanaa (jos maito on ongelma, korvaa tämäkin määrä Alpron maustamattomalla jogurtilla. Ja jos et halua ostaa sekä piimää, että smetanaa, laita tilalla reilu desi piimää...)

1 dl margariini- tai voisulaa (käytin juoksevaa margariinia)

Sekoita kuivat aineet keskenään kulhossa. Lisää joukkoon muut aineet ja sekoita nopeasti tasaiseksi. (Puuhaarukka tai vaikka nuolija käy hyvin) Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun rengasvuokaan. Paista 175 asteessa uunin alimmalla ritilätasolla n 60 min. (HUOM! Jos teet gluteenittomana, ÄLÄ käytä vuoan jauhottamiseen tavallisia korppujauhoja tai mannasuurimoita. Käytä sen sijaan esim. gluteenitonta korppujauhoa, karkeita riisijauhoja, mantelijauhetta, mantelirouhetta, kookoshiutaleita tms.)

Kuvan kakusta laitan "ihan just", kunhan saan kakun ensin uunista... :P

Muoks... Tässä kuva uunituoreesta kakusta. Ei pöllömpää. Mantelirouhe tuo kivaa purutuntumaa, vaikka rusinaversio olisi ehkä ollut makoisampaa...

Kanakeitto Saarioisten äitien tapaan

Tiedättehän ne Saarioisten äitien tekemät keitot? Erityisesti sen herrrrkullisen kanakeiton? Juu, minäkin tykkään. Piti sit yrittää itse kehittää sama...

Minulla on paha tapa tehdä ruokaa aina "noin-mitoilla". Kannattaa siis suhtauta vähän varauksella tähän ohjeeseen... :D Tästä riitti ruokaa kahteen syöntikertaan (ensin 3 aikuista, toisella kerralla kaksi aikuista, yksi eskarilainen ja yksi taapero. Mainittakoon, että yksi aikuisista syö kuin hevonen...)

n 1,5 l vettä
800 g broilerimurua (Atrian, yhdessä rasiassa on 400g, maustettu vain kevyesti merisuolalla)
n 0,5 kg porkkanoita
n 400 g (säilyke)maissia
200 g sulatejuustoa (maustamaton)
3 annosfondia (kana)
4 rkl tattarijauhoja (tai vehnäjauhoja, jos se sopii ruokavalioosi)
tilkka vettä
1 tl paprikajauhetta
1 tl curryä
ripaus chiliä (voi jättää pois jos ei tykkää)

Mittaa vesi kattilaan ja kiehauta. Kuori ja paloittele porkkanat pieniksi paloiksi. Lisää porkkanapalat ja broilerimuru kiehuvaan veteen. Keitä/hauduta noin vartti. Lisää maissi, fondit, sulatejuusto (palasina, jos käytät "tavallista" Koskenlaskijaa, tai lusikoi suoraan purkista, jos on juoksevampaa tavaraa). Mittaa jauhot pieneen mukiin ja laske päälle hieman vettä. Sekoita ja lisää keittoon ohuena nauhana koko ajan sekoittaen. Mausta. Hauduta vielä viitisen minuuttia, että jauhot kypsyvät. (Muista sekoittaa). Tarjoa kaverina vaikka leipää.

Juurevat tattarihapanleipäset

Törmäsin viime syksyn Facebookin Gluteeniton jauhopeukalo -ryhmässä juureen tehtyihin tattarihapanleipäsiin. Pakkohan sitä oli kokeilla! Olen joskus vuosia vuosia sitten kokeillut tehdä "tavallista" hapanleipää, melko heikoin lopputuloksin. Mutta sekös minua esti kokeilemasta uudelleen! Koska harvalla meistä on jemmassa valmista hapanjuurta, eikä sitä useimmiten saa edes naapurilta lainattua, pitää juuri tehdä itse. Onneksi se ei ole hirveän hankalaa.

Hapanleivän juuri:

2 palaa hapanleipää (=1 dl leipämurua) Katso, että hapanleipä on gluteeniton. Ei haittaa, jos leivonnassa on käytetty hiivaa, hiiva on kuollut paiston aikana eikä vaikuta juuren syntyyn.

2-3 dl vettä

n 1 dl tattarijauhoja

Murustele hapanleipä kulhoon. (Toisissa ohjeissa kehoitetaan ottamaan leivästä kuori pois. En muista, kuorinko itse...) Lisää päälle n kädenlämpöistä vettä. Tässä vaiheessa kannattaa käsin vielä puristella leipämuruja, että ne "liukenevat" tasaisesti. Lisää tattarijauhot joukkoon. Koostumus tulisi olla sellaista vellimäistä. Peitä astia liinalla tms, älä liian tiiviisti ettei juuri tukehdu. Nosta juuri lämpimään, vedottomaan paikkaan. Esim. jääkaapin yläpuolella oleva kaappi on yleensä lämmin ja vedoton, tai jos saunassa on lattialämmitys, sinnekin voi viedä. Itse laitoin juuren styroxiseen kylmälaukkuun ja sinne kuumavesipulloon lämmintä vettä. (Vaihdon veden kerran-pari päivässä lämpimään) Laukun kannen välissä minulla oli keittiöpyyhe, ettei kansi ollut liian tiiviisti kii. Laukussa juuri oli hyvässä suojassa kissoilta, mutta keittiöpyyheviritelmän ansiosta juurella oli silti ilmaa hengitellä.

Sekoita juurta kevyesti kerran-pari päivässä. Juuren valmistumiseen menee aikaa 2-3 vuorokautta, riippuu hieman juuren "säilytyslämpötilasta" ja vähän ns kuun asennoistakin. (Leipominen ON välillä vähän mystistä...) Kun juuri muuttuu kuohkeaksi, on aika jatkaa leivän tekoa "juuren valmistus" -kohdasta. On tärkeää seurata, ettei juuri pääse homehtumaan ja ettei se muutu limaiseksi.

Juuri "parin päivän ikäisenä". 

Juurta ei tarvitse "synnyttää" kuin kerran, jatkossa leipätaikinasta otetaan juuri talteen seuraavaa leivontakertaa varten.

Juuren valmistus:

Alkujuuri edellisestä taikinasta tai edellä kuvatun ohjeen mukaan valmistettuna. Mikäli olet pakastanut juuren, sulata se varoen (mieluusti huoneenlämmössä)

5 dl lämmitä vettä (ei liian kuumaa! Hieman kädenlämpöä lämpimämpi vesi on hyvä)

2,5 dl tattarijauhoja

Lisää vesi ja jauhot alkujuureen. Juuri on todella löysää velliä. Anna vellin hapantua 2-3 vrk lämpimässä paikassa (siellä jääkaapin päällä olevassa kaapissa tai vaikka saunan lauteilla). Juuri alkaa tuoksua ja muuttuu punertavaksi. Periaatteessa juuren pitäisi alkaa kuplimaankin. Taas on oleellista seurata, ettei juuri pääse homehtumaan. Kun juuressa on sellainen happaman kirpsakka maku, on aika jatkaa.

Juuren hapattamisesta kannattaa kertoa ennakkoon muulle perheelle, koska hapanjuuren tuoksu on... No... Se on hapan. 

Taikinan valmistus:

Lisää hapantuneeseen velliin n 2 dl tattarijauhoja. 

Ota tässä vaiheessa n 2 dl juurta talteen seuraavaa kertaa varten. Juuri säilyy noin viikon ajan jääkaapissa. Juuren voi myös pakastaa, esim. minigrip-pussissa (painele ihan lituskaksi, niin se sulaa sitten nopeammpin) Perinteisestihän taikinajuuri on säilytetty taikinatiinun reunoilla kuivuneena (siis taikina on vain kaadettu pöydälle, sitä ei ole kaapittu laidoilta pois) Sitäkin sopii kokeilla... 

Lisää vielä

n 1 dl tattarirouhetta tai -hiutaleita (tai vaikka riisijauhoja, jos haluat vaihtelua)

n 1-2 tl suolaa

2 tl psylliumjauhetta (tai 2 rkl psylliumrouhetta/kuorijauhetta, esim. Risentan)

puoli pussia kuivahiivaa (ei välttämätön, mutta itse en ole vielä "uskaltanut" tehdä täysin hiivatonta leipäkokeilua)

Taikinaan voi lisätä myös esim. anista tai fenkolinsiemeniä, jos haluaa "ruisleivän makua".

Sekoita tasaiseksi. Taikina on edelleen todella löysää, puuromaista. Anna taikinan kohota n tunti. Kun taikina on noussut, nosta lusikalla pellillä nökkösiä (taikina on edelleen löysää). Ripottele pinnalle vähän jauhoja ja painele hellästi leipäsiksi. Anna leipästen nousta pellillä n 15 min lämpimässä paikassa. Pistele leivät haarukalla ennen paistoa. Paista 225-250 asteessa n 25 minuutia. Jäähdytä leipiä hetki, halkaise lämpimän leivän reunat veitsenkärjellä ja revi halki.

Tässä versiossa tein leipäsistä hieman paksumpia, noin sormen paksuisia. Lopputulos on vähän paksumpi, reissarimainen leipä.

Nämä leivät on tehty aika ohuiksi, lopputuloskaan ei ole kovin paksu. Mutta hyviä olivat ja kaikki tuli syötyä!

Olen kokeillut myös painella taikinan pellille ohueksi levyksi. Kohotuksen jälkeen olen "ajanut" taikinan taikinapyörällä osiin ja paistanut. (Valmiista leivistä en näköjään olekaan ottanut kuvaa...) 

Jonkun kerran olen myös lisännyt taikinaan enemmän jauhoja ja hiutaleita "käsikopelolla", että olen saanut paksumman, vaivattavan taikinan ja tehnyt limpun. Oheisiin leipiin olen lisännyt ruisjauhoja.

Banaaniletut

Vielä iltapalaksi herkkua... Tai miksei vaikka aamupalaksi. Tai välipalaksi. Tai muuten vaan.

Banaaniletut ovat olleet muutaman vuoden ajan todellinen hitti monessa keittiössä. Eikä ihme, herkulliset letut syntyvät hyvin pienillä aineilla. Niistä saa helposti maidottomille ja gluteenittomille sopivaa tarjottavaa.

Banaanilettujen "perusohje" on 1 banaani ja 2 kananmunaa. Joukkoon voi laittaa ripauksen suolaa. Jotkut laittavat myös leivinjauhetta, mutta se ei ole välttämätöntä.

Aineet mitataan blenderiin ja surautetaan tasaiseksi. Voit myös ajaa massan tasaiseksi sauvasekoittimella. Äsken testasin myös  "mökkimallin", muussasin banaanit haarukalla ja vatkasin (haarukalla edelleen) kananmunat joukkoon. Toimii niinkin.

Paistamiseen voi käyttää voita, juoksevaa margariinia, öljyä...

Banaaniletut kannattaa paistaa aavistuksen miedommalla lämmöllä kuin normaalit letut.

Ja sitten vaan ääntä kohti...

Kesäkurpitsa-pekonivuoka

Kun kerta aikaa on, niin testataan uusia repeptejä... Sitä iänikuista makaroonia ja jauhelihasoosia ei aina jaksaisi...

Yhtenä testattavien ruokien listalle näin pääsiäisenä pääsi kesäkurpitsa-pekonivuoka. Ohje on Valion sivuilta. Ohje on viidelle. Itse tein tämän tuplattuna ja jätin sipulin pois.

Aineet:
1,5 dl risottoriisiä
2 (n 600g) kesäkurpitsaa
2-3 tomaattia
0,5 pak (à 250g) Koskenlaskija-sulatejuustoa
1 iso sipuli
(suolaa)
1 tl basilikaa
1 prk (2,5 dl) maustettua ruokakermaa, esim. Valiolta Kolme sipulia
1 pak (170 g) pekonia.

Mittaa riisi uunivuokaan. Kuutioi kesäkurpitsat, tomaatit sekä sulatejuusto ja leikkaa sipuli reiluiksi lohkoiksi. Lisää ne sekä mausteet uunivuokaan, sekoita. Lisää ruokakerma.

Kypsennä 225 asteessa n 25 min. Leikkaa pekoniviipaleet kolmeen osaan ja lisää tasaisesti vuoan pinnalle. Kypsennä vielä n 20 min, kunnes pekoni on rapeaa. 

Vähän jäi vuoan pohjalle... Mukavan mietoa ja tuli "ihan itestään".

Pääsiäisen "juhlaruokaa"

Päätin viikolla, että pääsiäisen kunniaksi voisimme yhtenä päivänä syödä ns paremmin. Sitten pitikin vain miettiä, että mitähän se "paremmin" olisi... Piti keksiä "yhden lautasen mallille" ns pääruoka, jossa on lihaa/kanaa/kalaa ja paria sorttia lisuketta. Alkuruokia ei tarvita ja jälkkäri menee iltapäiväkahville. Rajoitukset, jotka piti huomioida:

* Ei lammasta (meillä asuu lampuri, joka ei syö lammasta ja minä en viitsi montaa sorttia tehdä -riittää kun itselle pitää keittää omat makaroonit...)
* Jotain, mikä maistuu myös lapsille. Pienin on n 1,5v ja "määitte"-vaiheessa, eli ei saa syöttää
* Ei sieniä, ei kovin maustettua, ei soijaa, ei sipulia (ei ainakaan paljoa, eikä ainakaan raakana)
* Jotain muuta kuin jauhelihaa ja makaroonia, niitä syödään ihan tarpeeksi. (Ja kun kerrankin on aikaa laittaa ruokaa ja nakittaa isäntä siksi aikaa vahtimaan pienintä "apulaista")
* Gluteenittomana, mieluiten vielä luontaisesti gluteenittomana.

Näitä askelmerkkejä seuraten lähdin penkomaan reseptejä luotto-reseptipankistani, Foodiesta. (Foodie on S-ryhmän palvelu. Siitä kerron myöhemmin lisää.) Aikani surffailtuani päädyin seuraavaan yhdistelmään: tomaatti-ananassalsaa, punajuuripaistosta, haudutettuja possunleikkeitä ja lämmin kaali-hernelisäke. Näitä sitten tänään syötiin (juu, vaikka oli lauantai...)

Tomaatti-ananassalsa

Ainekset:

2 tomaattia

2 säilykeananasrengasta

0,5 kurkkua

2 rkl hienonnettua basilikaa

1 limetin mehu ja raastettu kuori

1 rkl oliiviöljyä

ripaus suolaa

ripaus rouhittua mustapippuria

Leikkaa tomaatit, ananasrenkaat ja kurkku pieniksi kuutioiksi. (Itse jätin tomaatista siemenkodat pois ja käytin vain "reunat", lopputulos ei ole niin vetinen.) Sekoita kulhossa kaikki salsan ainekset. Anna maustua viileässä hetki ennen tarjoilua. Itse sekoittelin salsan aamusella ja se sai maustua jääkaapissa parisen tuntia. Olisi ehkä saanut maustua pidempään.

Punajuuripaistos, 4:lle

Ainekset:

1 dl kasvis- tai lihalientä

1 tl timjamia

2 rkl oliiviöljyä

175 g vuohenjuustoa

800 g raakoja punajuuria.

Kuori punajuuret ja leikkaa ne lohkoiksi tai paksuhkoiksi viipaleiksi. Levitä ne uunivuokaan. Valele päälle öljy ja liemi ja sirottele pinnalle timjamia. Kypsennä vuokaa 200-asteisessa uunissa n 40 minuuttia ja levitä sitten juusto päälle viipaleina tai murennettuna. Kypsennä vielä 10-20 minuuttia. Tarjoa lisäkkeenä tai kasvisruokana.

Itse tein tämän "noin tuplattuna". Eli punajuuria minulla oli reilu 1,5 kg. Timjamia oli yksi pieni ruukullinen. Oliiviöljyä "holahti". Lihaliemen tilalla laitoin ripauksen suolaa myllystä ja 2 dl vettä. Juustona käytin Castellon luomu-valkohomejuustoa. (Se on mietoa ja tiesin sen maistuvan myös lapsille) Juustoa meni vain paketillinen, 150 grammaa.

Haudutetut possunleikkeet, 4:lle

Ainekset:

5 viipaletta pekonia

1 sipuli

1 dl viipaloituja mustia oliiveja

1,5 dl ruokakermaa

2 valkosipulinkynttä

2 rkl dijonsinappia

750 g porsaan ohutleikkeitä

1 rkl margariinia ja öljyä

ripaus rouhittua mustapippuria

0,2 gl cayennepippuria

0,3 l olutta, esim. lageria

ripaus suolaa

Saksi muutama viilto leikkeiden reunaan, etteivät ne käpristy paistaessa. Ruskista leikkeet rasva-öljyseoksessa. Mausta suolalla ja rouhitulla mustapippurilla. Nosta leikkeet uunivuokaan. Kuori ja hienonna sipuli. Paloittele pekonit. Paahda pekonit pannulla ja lisää sipulit joukkoon pehmentymään. Lisää joukkoon sinappi, oliivit ja mausta seos cayennepippurilla. Nosta seos lihojen päälle. Lisää olut ja kypsennä vuokaa 200-asteisessa uunissa noin tunnin ajan. Lisää ruokakerma n 15 minuuttia ennen kypsennyksen päättymistä.

Itse tein tämänkin noin tupalttuna. Minulla oli 1,5 kg:n ulkofile, jonka leikkasin itse viipaleiksi. Pekonia käytin kokonaisen paketin (150g), sipulia yhden ja valkosipulia vain yhden kynnen. Oliiveja en käyttänyt ollenkaan. Oluena minulla oli Celia-merkkinen gluteeniton olut. Laitoin noin 0,3 dl olutta ja pari desiä vettä (yhteenä 5 dl). Kypsennyksen loppupuolella lisäsin tavallista kuohukermaa 2 dl.

Lämmin kaali-hernelisäke, 2:lle

Ainekset:

150g keräkaalia

0,5 pss (100g) pakasteherneitä)

1,5 rkl smetanaa 

1 rkl hienonnettua tilliä 

ripaus suolaa

Suikaloi kaali. Keitä kaalisuikaleita ja herneitä vähässä suolalla maustetussa vedessä muutama minuutti, välillä sekoittaen. Valuta vesi kasviksista. Lisää kattilaan smetana ja tilli. Sekoita ja musta kevyesti suolalla.

Tämän tein niin, että minulla oli n puoli kiloa valkokaalta. (Punakaali kävisi myös, saisi väriä vähän enemmän...) Herneitä käytin kaksi pussillista (yht. 400 grammaa siis), smetanaa koko 150g purkin ja tilliä pienen ruukullisen.

Hihatin

Haluaisitko hartioillesi jotakin lämmittävää, mutta neuletakki on liikaa? Haluatko kesäjuhliin jotakin, jolla peittää allit? Hihatin  on silloin sinulle ratkaisu.

Hihattimessa on nimensä veroisesti vain hihat ja yläselässä pieni kaistale -sen saa lämmittämään hartioiha/peittämään esim. kirkossa paljaat olkapäät.

Helpoimmin hihattimen tekee neulomalla sopivan levyisen "huivin", jonka molemmista päistä ommellaan sivusaumat yhteen --> hihat. Itse inhoan neulesaumojen yhdistelyä ja lankojen päättelyä, joten teen työt suljettuna neuleena aina jos mahdollista. Silmukkamäärän katson yleensä jostakin vastaavalla langalla tehdystä neulepuserosta: montako silmukkaa hiha on leveimmillään, niin monta silmukkaa luon työhön. Neulon hihaa (sukkapuikoilla yleensä) suljettuna neuleena, avaan työn tasoksi ja neulon selkäosan (mittaa olkapäästä olkapäähän ja lisää hieman pukemisvaraa) tasona ja vaihdan taas sukkapuikoille ja neulon toisen hihan suljettuna neuleena.Yleensä teen n. "t-paitahihoilla", eli hihaa on vain kyynärpäähän asti. Vaihtoehtoisesti hihattimen voi tehdä pitkähihaisena esim. jonkin vastaavalla langalla tehdyn neulepuseron hihan ohjeella: Luot hihansuussa silmukat kuten ohjeessa ja teet lisäykset ohjeen mukaan (tosin neulot suljettuna neuleena), avaat työn tasoksi selkäosaa varten, kun hihan pituus on sopiva kainalosta hihansuuhun ja kun pääset toiseen hihaan, teet sen "peilikuvana", eli kavennat siinä missä ohjeessa käsketään lisäämään. 

Kuvassa alla vanhempi hihatin, kapeampi malli, lankana jokin puuvillasekoite. Päällä on kuvaushetkellä työn alla ollut versio, lankana Novitan Aava. (Paksu lanka ja isot puikot -valmistuu nopeasti... :P )

Hihattimen voi tehdä myös virkkaamalla, vaikkapa paloista. Tämä on pienistä neliöistä koottu huivi. 

Möbius-huivi

Möbius oli saksalainen matemaatikko, joka eli 1700 ja 1800 -lukujen vaihteessa. Hänet tunnetaan parhaiten ns möbiuksen nauhasta. Möbiuksen nauha kaksiulotteinen nauha, jossa on vain yksi reuna ja yksi pinta. Siis ei päätä, eikä häntää. Helpoiten möbiuksen nauhan tekee suorakaiteesta, joka käännetään puolikierrosta ja jonka päät liimataan yhteen. Näin voi tehdä esim. neulehuivin: neulo tarpeeseen sopiva "pitkulainen huivi", käännä työtä puoli kierrosta ja yhdistä neuleen päät. 

On kuitenkin olemassa myös toinen, vähän haasteellisempi keino tehdä möbius-huivi: neulotaan se suljettuna neuleena valmiiksi kierteelle!

Työhön tarvitaan pyöröpuikot, vähintään 80 cm pitkät (puikot pitää saada kiertymään kerälle). Luo alkusilmukka ja vie se puikkojen keskelle. Ota vasemmalla kädellä kii alkusilmukasta (ja pyöröpuikon vaijerista) ja pujota lanja vasemman etusormesi yli -kuten muutenkin neuloessasi pujoittaisit). Ota sitten oikeaan käteesi pyöröpuikon vasemmanpuoleinen pää. Ota oikealle puikolle lanka vuoroin pyöröpuikon vaijerin alta ja vuoroin yläpuolelta. Lanka tekee siis kahdeksikkoa, vuoroin puikolle, vuoroin vaijerin ympärille. Tarvittavien silmukoiden määrä on hankala arvioida. Kannattaa huomioida, että työ alkaa keskeltä ja levenee koko ajan, mutta työn pituus pysyy koko ajan samana. Itselläni on kuvan huivissa on luotu n 150 silmukkaa, jos suinkaan laskin oikein. Kannattaa laskea vain silmukat, jotka tulevat puikon puolelle. Kun olet luonut riittävästi silmukoita (alkusilmukka siirtyy pikkuhiljaa pyöröpuikon "loppupäähän", aloita neulominen. Ensimmäinen kerros on hankala neuloa, koska työ on aika tiukka vielä tässä vaiheessa. Yksi kerros kiertää siis huivin ala- ja yläreunassa. Kerroksen vaihtumiskohtaan kannattaa laittaa jokin merkki: pieni rengas tai lankalenkki, joka on helppo sujauttaa puikolta toiselle. 

Työssä neulotaan silmukat aina oikein. Säännöllisin väliajoin (4 krs, 5 krs tai vaikka 7 krs välein) työ käännetään ympäri ja "palataan takaisin päin" neuloen taas oikeaa. Neuleen pintaan näyttäisi näin muodostuvan oikeita ja nurjia kerroksia.

Tekniikka on hankala selittää. Tästä linkistä löytyy Youtube-video, josta toivoakseni tekniikka selviää hieman paremmin.

 Minulla on tässä työssä numeron 8 puikot. Lanka on Novitan Huurre (lila liukuvärjäys)

Marjapiirakoita

Tähän julkaisuun olen kerännyt erilaisia marjapiirakkapohjia. Täytteeksi sopivat tuoreet puutarhamarjat, metsämarjat, pakastemarjat -tai vaikka omenalohkot. You name it!

Kaurainen marjapiirakka

Pohja:  

100g voita tai margariinia (sitä itselle sopivaa tietysti)

¾ dl sokeria

1 muna

3 dl kaurahiutaleita

½ dl vehnäjauhoja/sämpyläjauhoja

½ tl leivinjauhetta

Vaahdota voi ja sokeri, lisää muna. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää voi-sokeri-muna-vaahtoon. Levitä voidellun piirakkavuoan pohjalle.

Täytteeksi vaikka pakasteesta marjoja ja kermaviiliseos:

Täyte voi olla vaiks marjoja tai hedelmiä ja päälle kermaviiliseos (tai vastaava):

1 dl kermaviiliä

1 muna

½ dl sokeria

Sekoitetaan ja kipataan piirakan päälle.

Kypsennetään 175 asteessa reilu puoli tuntia. (Kypsää sitten kun täyte ei enää "tutise")

Vaihtoehtoisesti täytteeksi voisi laittaa vaikka kerroksen vaniljakreemiä ja siihen päälle marjoja tai hedelmiä ja paistaa kypsäksi (noin 25-30 min). Tai laittaa ensin vaniljakreemiä hyvin ohuelti, siihen päälle hedelmiä ja lopuksi vielä kermaviilitäyte. Ihan miten vain.

Monikäyttöinen piiraspohja pula-ajalta

Ohje on suhteellisen pieni, eli tästä tulee pieni uunivuoallinen/lasagnevuoallinen piirakkaa. Pellille tehtäessä taikina kannattaa tehdä kaksin tai kolminkertaisena (riippuu siitä, miten paksun piirakasta haluaa)

3dl piimää
11/2 dl sokeria
2tl vaniljasokeria
1tl soodaa
31/2 dl vehnäjauhoja
Aineet vain sekoitetaan sekaisin, ja kaadetaan vuokaan. (Ei vaadita taikatemppuja, ei tarvitse heittää jauhoja joukkoon vasemman olkapään yli tms ihmeellistä.)

Piirakkaan sopii omput, puolukat, herukat ym.  Paistetaan 200 asteessa n. 20-30 min tai kunnes kypsää.

Tässä omenapiirakka "pula-ajan ohjeella". Omenat on suoraan puusta paloiteltu piirakan pinnalla, ripoteltu hieman kanelia pintaan ja paiston jälkeen aavistus sokeria vielä kuuman piirakan pinnalle.

Munaton marjapiirakka

Toteutus on tosi helppo, vain sekoitus ja paisto. Lisäksi ohje on helppo tarvittaessa muuntaa maidottomaksi ja gluteenittomalle sopivaksi. Tästä peruspohjasta saisi varmasti pohjan tuulomantortulle/mokkapaloillekin?

Tästä tulee n. 20 palaa ("yhdeltä istumalta syötävä" siis.Jos haluat tehdä pellillisen, tee kahdenkertainen taikina)

1 1/2 dl sokeria

4 dl vehnäjauhoja tai gluteenitonta jauhoseosta

1 tl vanilliinisokeria

2 1/2 tl leivinjauhetta

1 dl juoksevaa margariinia (käytä kasvirasvamargariinia, niin käy maidottomillekin)

2 1/2 dl omenamehua

Päälle:

1/2 l pakastemarjoja

1-2 rkl sokeria

Sekoita keskenään sokeri, jauhot, vanilliinisokeri ja leivinjauhe.

Lisää margariini ja mehu. Sekoita seos nopeasti taikinaksi. Vuoraa uunivuoka (24x30 cm) leivinpaperilla ja levitä taikina sen päälle. Ripottele taikinalle marjat.

Kypsennä leivonnaista 200 asteessa puolisen tuntia. Ripottele leivonnaisen päälle sokeria heti uunista oton jälkeen.

Vinkki! Jos haluat marjaruutuihin mantelista makua, ripottele marjojen päälle mantelirouhetta tai -lastuja.

Rahka-omenapiirakka

Herkullinen rahkapiirakka, jonka pinnalla on kerros taikinamurua. Leivonnainen tunnetaan myös pärttylin tortun nimellä. Taikina tehdään kahdessa vaiheessa: ensin murumainen seos josta otetaan osa talteen pintaa varten, loppuosaan lisätään piimää ja munia, niin saadaan pohjan taikina. Piirakka tunnetaan myös pärttylintorttuna.

Taikina 1 8  dl vehnäjauhoja
 3-4  dl sokeria
 2  tl leivinjauhetta
 2  tl soodaa
 2-3  tl vaniljasokeria
 250  g pullomargariinia tai Oivariinia
 
 Taikina 2  
 Puolet taikinasta 1
 1 muna
 2  dl piimää
 
 Täyte:
 6-10 kotimaista omenaa (tai päärynöitä, tai säilyke-persikoita... tai jätä "sattumat" täysin pois)
 2  tlk maitorahkaa
 1-1½  dl sokeria
 2 munaa
 2  tl vaniljasokeria
 1 sitruunan raastettu kuori ja osa mehusta


* Valmista ensin täyte. Poista omenoista keskusta ja viipaloi ne. Vatkaa munien rakenne ja sekoita joukkoon muut täytteen aineet.

* Sekoita taikinan 1 kuivat aineet keskenään ja lisää joukkoon rasva. Jaa taikina kahteen osaan. Lisää toisen osan joukkoon muna ja piimä ja levitä tämä taikina leivinpaperoidulle uunipannulle.

* Levitä päälle rahkaseos, sen päälle omenaviipaleet ja ripottele pinnalle murumainen taikina 1.

* Paista uunin keskiosassa 200-asteessa n. ½ tuntia.

Kebab-lihaa kotiuunissa

Nyky-Suomen perinneruokaa, kebabia, on mahdollista valmistaa myös kotiuunissa. Se ei ole kovinkaan vaikeaa.

800G      Jauhelihaa (nautaa, lammasta tai riistaa -rasvattomampi on parempi)

30g        Aromisuolaa

1/5 dl (=20ml)     Pippurisekoitusta (jotkut käyttävät pelkkää mustapippuria)

Laita mausteet astiaan ja lisää jauheliha.

Sekoita seos hyvin sekaisin ja paina vaikka rystysillä mahdolliset ilmat massasta pois. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että mitä tiiviimmäksi saat jauhelihan sitä parempi. Voit käyttää myös sähkövatkainta (taikinakoukuilla) apuna.

Tee jauhelihamassasta noin 5cm paksuinen pötkylä ja kääri se TIUKASTI folioon.

Laita pötkylä pellille tai ritilälle 100 asteiseen uuniin ja anna sen kypsyä 3h 30 min.

ÄLÄ yritä nopeuttaa kypsymistä nostamalla uunin lämpöä, koska silloin tuloksena on jauhelihamureke !

Kun otat kebabin uunista, malta odottaa noin 10 minuuttia että neste kerkeää vetäytymään jolloin leikkaaminen sujuu paljon helpommin.

*******

Tekijän kommentit: itse käytin 750g naudan paistijauhelihaa. (750g koska tarjouksessa ollut paketti sattui olemaan sen kokoinen...). Seuraavalla kerralla kokeilen sotkea hirven jauhelihaa sekaan. Mikä estää kokeilemasta myös broitsulla tai oikeaoppisesti lampaalla. Uskoisin, että mitä rasvattomampi jauheliha, sitä parempi lopputulos. Sika-nauta ei varmaan ole paras mahdollinen...

Suolana käytin aromisuolan, Herbamare-yrttisuolan ja tavallisen jozon sekoitusta (no kun aromisuolaa ei ollut purkin pohjalla kuin 15g...). Varmaan ihan tavallinen suola käy yksistäänkin.

Pippurisekoitusta laitoin noin 15ml. En tykkää kovin pippurisesta ruuasta ja netissä ko. ohjeen kohdalla kokeilijat ovat kehuneet tuota ohjeen mukaista annostusta erittäin vahvaksi.

Lihan sekoitin sähkövatkaimen taikinakoukuilla. Joku monitoimikonekin voisi olla tässä ihan näppärä.

Lopputulos oli erittäin maistuvaa! Valitettavasti lihalastuista ei tullut kovin ohuita, koska veitseni ei ollut ihan parhaimmillaan (vaikkakin oli kaikista terävin veitsi...) Jääkaappikylmänä sitä lihaa olis ehkä voinut leikata paremmin. Nooh... Ei se makuun vaikuta! Ja kun ei tosiaan oo liian vahvasti maustettua, niin ei haittaa vaiks siivut on vähän paksumpia. Oli kerrankin semmoista lihaa, että saattoi syödä useammankin siivun kerralla! Eikä hyvää makua ainakaan vähentänyt tieto siitä, että liha oli itse tehtyä...

HYVVÄÄ!!!!!

.